Kiitos Aurinkorannikko

Kiitos Espanja oli yllättävän iloinen ja positiivinen kokemus.

Viimeinen päivä

Aamulla aamaisen jälkeen lähdimme katsomaan El Chaparreliin olisko Matin lippalakki jäänyt sinne, mutta ei löytynyt. Matka jatkui Marbellaan ohi Puerto Banukseen ja yritimme mennä rannalle, mutta parkkipaikkaa ei millään löytynyt. Satoi muuten yllättäen hiukan. Matka jatkui vuorille Alhaurin golfkentälle ja sitten Lauro Golfiin, jossa syötiin. Yritettiin etsiä laakerinlehtiä eli laurelia, muttei onnistuttu. Saimme vinkin vihanneskaupasta, mutta lehdet olivat sieltä loppu ja puutarhassa olisi ollut kokonainen puu myytävänä.

Auton luovutus Centauroon ja Shattlebussilla kentälle. Kone oli jo Suomesta lähtiessään myöhässä tietokonevian vuoksi, joten meidänkin matkamme viivästyi kotiin. Kotona oltiin vasta klo 2 aikaan yöllä.

Kalasatamassa

Illalla vielä kävimme kalasatamassa saaliin purkua katsomassa.

Keskiviikko

Mitään kiirettä ei ollut aamulähtemiseen, joten lojuimme aina klo 10.00 asti. Aurikoinen päivä tulossa, joten vain pientä pilviharsoa näkyvissä.

Ranta tuntui houkuttelevalta ja sinne ainakin joksuksi aikaa katsomaan kalastusveneiden troolausta, melko lähellä rantaa

Pinjoja

Alueella kasvaa pitkäneulaisia pinjapuita, jotka ovat vielä aivan vihreitä. Istutetut kasvit kukkivat, kuten kesällä edelleen, vaikka onkin jo marraskuu lopuillaan.

Golfaten Calahondassa

Aamu alkoi aurinkoisena ja lähtö klo 9.30 tapaaminen tuttujen kanssa Calahondassa Club de Golf ”La Siestassa” 9-reikäisellä kentällä, joka sijaitsee asuntojen ympäröimällä alueella ja on yksityinen kenttä. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin, pelattiin Markun kanssa 2 kierrosta. Lounastettiin Clubilla ja vierailtiin heidän asunnollaan. Oli tosi mukava pelata ja tavata. Tavattiin muitakin suomalaisia golfareita.

Alkanut uusi viikko

Aurinkoinen aamu, pilvetön taivas ja lämmintä. Meri koko rannan pituudeltaan siintää silmien edessä. Matti lähti Mijakseen golfaamaan ja itse jäin Fuengirolaan ”shoppailemaan” ja nauttimaan muuten aurinkoisesta päivästä

Golfaten

Päivästä näytti tulevan tuulinen ja hiukan pilvinen. Olimme varanneet El Chaparrelista tiiausajan klo 12.40 ja olimme jo hyvissä ajoin paikalla. Vähän rangella ja sitten autoa varaamaan ja pelikavereita tervehtimään, siis hollantilaiset veljekset. Kenttä oli vaikeaa, monimuotoinen ja tuulinen, mutta lämmintä oli noin 20 astetta. Matti päätti viimeisen väylän birdien. Minulla ei mennyt sen sijaan kovin hyvin.

Hotelliin tultaessa vaihdoimme huonetta etelänpuolelle ja ylemmäs, kahdeksanteen kerrokseen. Fuengirolassa oli viikonvaihteessa shakkikilpailut ja kilpailijoita oli hotelli täynnä.

Tuulee melko navakasti, muttei kylmästi.

Lauantai-ilta

Kun avaa suunsa sopivassa kohdassa vaikka kadulla, voi päästä suomalaisten seuraan kuuntelemaan karaokea ja syömään kotoista ruokaa. Rafla nimeltä Refla, kakkien suomalaisten tuntema paikallinen tapaamispaikka. Pulina oli tuttua.

Illan päätteeksi pistäydyimme maistelemaan tapaksia kulmakunnan monista vaihtoehdoista.

Tarifassa ja Marbellassa

Aamiaisen jälkeen lähdimme Espanjan eteläisintä kärkeä kohti Tarifaan katsomaan surffareita, kun tuuli leppoisasti.

Menomatkalla poikkesimme Marbellaan ja katsastimme rantaa ja muutenkin kaupunkia. Tähän asti viehättävin paikka syystä, että vihreyttä riittää enemmän kuin Fuengirolassa. Täältä voisi vuokrata asunnon joksikin aikaa.

Matkalla Tarifaan ajoimme rantatietä ja taloja jos jonkin kokoisia rykelmiä näkyi riittämiin ja tuli sellainen tunne, että onko kaikissa edes asukkaita, yhä vain lisää rakennettiin.

Takaisin tulimme motaria ja käväisimme Mijas golfissa, jota TomTom ei millään tahtonut löytää. Matti pelaa maanantaina kentällä.

Illalla syömään ja sangrialle.

Matkalla Espanjan eteläkärkeen

Oleanterit kukkivat vielä

Pilvetön taivas näytti tulevan ja tietysti haiseva kalasatama piti ensin katsoa. Sen jälkeen ajoimme El Chapperal golfkentälle katsomaan ja varmistamaan peliaikamme sunnuntaiksi. Olueiden jälkeen lähdimme katsastamaan toista kenttää Lauro Golfia, mutta motaria ajettuamme TomTomin ohjeen mukaan tulikin jo Torremolinos vastaan. Voi voi TomoTom oli ihan pihalla. Mijakseen ajauduimme jo melko ylös vuorille ja alas Fuengirolaan takaisin ja kauppaan pikku purtavaa ostamaan. Hotellin uima-altaalla kävimme nopsaan, sillä vesi oli yhtä kylmää kuin meressä.

Illalla sataman lähelle syömään mereneläviä

FUENGIROLASSA

Runsaan aamiaisen jälkeen lähdimme kävelylle rannalle ja kävimme uimassa. Oli vähän viileätä merivesi.

Espanjassa

19.11.2009 lähtö iltapäivällä Air Finlandilla aikataulussa. Matka oli kuoppainen, turbulenssia oli lähes koko matkan. Altantilta virtasi voimakas suihkuvirtaus ja välillä istuinvyöt piti kiinnittää välillä vapauttaa, jotta matkustajat pääsivät toilettiin.

Takana istui kolmen miehen lääkärigolfarit (kirurgeja), joilla oli hauskat jutut. Yritän kirjoittaa, vaikkakin edes ei läppäri mahdu pikku pöydän ja kehon väliin kunnolla. Kone on ahdattu tosi täyteen matkustajia.

Kapteeni Jari Henttu ja purseri Marttinen kertoivat Espanjassaa olevan tihkusadetta, voi itku, mutta onhan meillä auto ja hotelli.

Malagaan saapuessamme ilmanala olikin lämmin, ei satanut. Autonvuokraus sujui mutkitta (Ford Focus) ja lähdimme kohti Fuengirolaa. TomTom neuvoi taas hyvin perille. Nälkäkin jo oli, joten läheiseen ravintolaan syömään. Mixed paella maistui taivaalliselta. Näin pimeällä katsottuna Fuengirola on positiivinen yllätys, moderni, siisti, viehättävä alue, rantaa riittää 7 km. Katsotaan aamulla mikä on meininki ja otetaan kuva.

Matkalle lähdössä Espanjaan

Viikoksi Espanjan etelärannikolle Malagan ja Marbellan seudulle katsastamaan seutua, asuinoloja ja säätä, vähän golfia, ruokakultturia ja varmaan törmäämmme muutamaan suomalaiseenkin.

Torstai 19.11. iltapäivä.

Laajasalossa

9.10.2009 perjantai

Aamulla tultiin kotiin sadepilvien saattelemana. Kotimaan näyttää taas ihanan turvallisen tutulta. Kiitos matkasta ja lomasta tutut ja tuntemattomat. Hyvä mieli jäi Euroopan reissulta. Taas jatkossa syödään oman pöydän ääressä.

Kotia kohti

8.10.2009 torstai
Ruotsalainen aamu oli kirpeän kuulakas, pakkasaamu ja odotteleimme golfkentälle pääsyä Mjölbyn klubilla. Paikallisilla oli alkamassa kisa, (iäkkäämpiä ihmisiä, suurelta osin miehiä) ja odottelimme heidän kanssaan lähtöä, kun kiersimme vain 9-reikää. Puolilta päivin jatkoimme Tukholmaan, josta Silja tuo meidät Helsinkiin.

Hampurissa - kohti kotia

6.10.2009

Matka on jo edennyt Hampuriin pienen Staun (1,5 tuntia) odottelun jälkeen. Olemme Matin serkun luona Uertersenissa Hampurin luoteispuolella ja saamme viettää heidän vieraanaan pari yötä. Matti ja Holger saunovat ja muistelemme entisiä kesiä Suomessa.

Aamulla Mallu ja Sirkku shoppailemaan Hampuriin ja Matti golfkentälle. Hampurissa olisi vaikka mitä näkemistä, mutta tyydymme pariin kenkä- ja vaatekauppaan, josta löytyykin pientä ostettavaa. Seuraavasta kaupasta jää käteen pari kattilaa ja kulho.

Perheen koira Siiri on innoissaan meistä vieraista, hyörii ja pyörii ympäri ja kerjää huomiota.

8.10.2009 aamulla lähdemme jo kotia kohti Tanskan ja Ruotsin kautta. Saimme pienen vesikuuron Saksan pohjoispuolella, mutta sen sijaan rannikolla taas aurinko paistaa, lämpöä on n. 15 astetta.

Majapaikkamme sijaitsee keskellä golfkenttää, jota mainostavat Österjötlandin helmeksi. Helmen laatua kokeillaan huomenna aamulla. Pelimaksut meille yhteensä 19,50 euroa.

Belgian eteläosassa Bouillon kaupungissa

Tänään 4.10. sunnuntaina söimme aamiaisen Ranskan länsiosassa Toursissa reilusti Pariisin lounaspuolella n. klo 9.00 ja seuraavaksi lounaan Belgian Bouillonissa, kaupunki kuin kanjonissa ja illaksi ehdimme drinkille Hollannin Maastrichtin koillispuolelle Heerleniin.

Matkalla näimme pupuja metsästäviä miehiä koirineen pellolla ja viljavia peltoja riitti ja riitti sekä pienen sadekuuron 3 viikon jälkeen.

Matti Links-kentällä

3.10.2009

Matiaksen syntymäpäivä. “Muistan sen kuin eilisen päivän”. Sain kännykkääni viestin, että kummityttöni on saanut samana päivänä pojan Abu Dhabissa, Onnea Susanna.

Päivästä piti tulla sateinen ja uhmakkaasti lähdimme golfaamaan Links-kentälle klo 9.00 aamulla. Vähän viileä aamu oli. mutta päivällä aurinko paistoi, kaikesta varoituksesta huolimatta. Mitä mainioin kesäsää, vähän alle 20 astetta. Iltapäivällä olimme jo tien päällä kohti Toursin kaupunkia.

Vanhan merirosvon kapakassa

Cognacissa

Luoteis-Ranskassa emme ole koskaan olleet ja ajo Nantesin eteläpuolelle kesti viitisen tuntia Hossegorista pitkin motaria. Matti oli katsonut netistä Links golfkenttää L Rochesta rannikolle. Kesäisin paikka on melko suosittu merenrantabulevardi. Nyt vaan paikat olivat suurelta osin kiinni, eikä muita ollut näkyvissä kuin ranskalaisia eläkeläisiä. Halusimme syödä ja klo 19.00 kun ravintolat aukeavat eksyimme ns. Merirosvokapakkaan (=ravintola). Aika erikoinen paikka Jumalan selän takana. Kourallainen asiakkaita oli paikalla.

“Vanhan merirosvon kapakassa kerran, puosuvaari istui”…. Tuli laulu mieleen, kun auringon laskiessa söimme mereneläviä, ts. Matti Mouleta (simpukoita) ja mina paellaa meren antimilla. Ilma oli selvästi jo viilentynyt 550 kilometriä pohjoiseen edellisestä paikasta.

Vielä Hossegorissa. Hotellin isännän tekemät drinkit, Matin surffaus ja paikallista kalastusta

Matin unelma lainelautailusta toteutui torstaina iltapäivällä, kun vuokrasi longboardingin ja meni muiden mukana rohkeasti rantapärskeisiin. Aika isot ja kovat aallot runtelivat miestä ja välillä totesi, ettei onnistu ja eikä jaksa. Laudalle pääsy oli vaikeaa.

Päivä aluksi näytti pilviseltä, mutta iltapäivällä aurinko taas paistoi. Tosi ystävällinen hotellin isäntä toi uima-altaalle drinkit ja nautimme lomatunnelmasta. Keskustan kaupatkin tuli katsastettua. Billabonga, Volcom, Quiksilver ja Roxy yms, liikeet olivat edustettuina.

Hotelli Barbary Lane oli löytö, siis kahden tähden pikku hotelli keskustan lähellä, omistaja n. 40 –vuotias mies hoitaa ja on tosi ystävällinen ja avulias. (Puhuu hyvin englantia). Hotelli on siisti, hyvin hoidettu ja Guide Michekinkin suosittelee hotellia. Vapaa maksuton netti käytössä kaiken aikaa. Linkki www.barbary-lane.com.

Mikä pensas?

Eteläosassa Ranskaa kasvaa tienvarsilla ja puistoissa kaupunkialueilla oheisen kuvan mukainen pensas. Kuka tietää mikä tämä pensas on nimeltään? Tällä hetkellä pensaassa on vaalea vihreät hedelmät, myrkyllisyydestä en tiedä.

Quiksilverin konsertti keskustassa

Konsertissa esiintyi bändi, jossa laulusolistina oli Leddra Chapman. Surffiperheet olivat liikkeellä.

Seignosse Oceanin väylä Hossegorissa

Pelattiin toinen kierros kauniissa maisemissa ja säässä. Aamulla puoleen päivään asti väylät olivat kosteita aamu-usvasta. (Kuin syksyn ensi lumi olisi satanut yöllä).

Hossegorissa ja Le Golf de Seignosse

Atlannin rannalla Hossegorissa nautitaan lämmöstä, noin 25 astetta. Aamulla lähdettiin golfkierrokselle ja pelattiin 18- reikää ranskalaisen pariskunnan kanssa. Pelin jälkeen istuimme mimosa puun katveessa terassilla ja kas pari suomalaista nuorta miestä meni ohi. Jututimme heitä eli Marko Matikaista ja Risto Mattilaa. Pojat olivat lähdössä kierrokselle. Matiakselle terveisiä. Risto kertoi juuri tulleensa Uudesta Seelannista. On pari päivää Hossegorissa. Hauskaa tuntui pojilla olevan ainakin golfin tiimoilta.

Surffirannalla oli kuhinaa ja kuvaajia oli suurine kameraputkineen. Kokonaiset perheet viettivät rannalla kannustaen omiaan ja idoleitaan.

Biskajan lahdella

Biarritzissa ollaan aurinkoisessa säässä. Atlantti valloo kuohuineen lämpimämpänä kuin olin odottanutkaan. Uimaan oitis. Matti sukeltaa aallon läpi ja minä yritän mennä uimaan (tukka kuivana) mutta ei siitä mitään tule. Aalto iskee päin pläsiä. Hiekkarantaa riittää ja riittää. Surffareilla on Ranskan mestaruuskisat ja nuoria komeita miehiä riittää ihailtavaksi. Naisiakin on yllättävän paljon mukana. Jokainen surffari odottaa vuoroaan eli omaa aaltoaan. (Liikenteessä kuin tulisi kolmion takaa).

Taas on hyvää ruokaa tarjolla ja syöty on kalaa ja jälkiruuaksi Creame Bruleeta.

Huomenna vaihdamme hotellia ja golfataan yhdestä kuuluisimmasta kentistä Euroopassa Seignosse Oceanilla. Kamera on laataamatta, joten kuvia myöhemmin.

Etelä-Ranskassa

Tänään sunnuntaina lähdimme ajamaan Nicesta kohta länttä eli Biarritzin suuntaan. Aurikoinen sää suosii meitä ja seuraa perässämme. Voin todeta, että missään matkamme aikana en ole saanut kuin hyvää ruokaa. Varsinkin ranskalaiset osaavat tehdä alkuperäisistä raaka-aineista maistuvaista ruokaa olkoonkin se mitä tahansa.

Luonto on jo syksyn puolella, luonnonkukkia ei kovinkaan enää näy, mutta puutarhakukat loistavat.

Ihmiset ovat hyvin ystävällisiä ja tulevat vastaan ymmärryksessä, mitä tarkoitamme. Toki englantia aika monet osaavat kohtuullisesti.

Tänään etsimme lähes pimeään saakka majoituspaikka, mutta ainahan se löytyy. Espanjan puoli saa nyt tällä reissulla jäädä, vaikka San Sebastian on yksi kauneimmista kaupungeista, missä olen ollut. Altannin aallot odottavat surffaajaa (Matti) ja minua kiehtoo muuten vain atmösfääri ja golfatakin aiomme Hossegorin ympäristössä. Ja matka jatkuu...

Oheinen kuva on Setestä, jossa pysähdyimme uimaan Välimeressä. Rantaa riittää kilometritolkulla ja sunnuntain vapaa-ajan viettäjiä on runsaasti.

Samalla rannalla olimme fillariretkellä huhtikuussa 2007 pääsiäisen tienoilla. Välimeri vain oli huomattavasti lämpimämpi.

Antibessa

Olemme Juan les Pinsin (Antibes) rannalla ja “Oisko ihanampaa aamua olla kuin tää…” kuten laulussa lauletaan. Välimeri on lämmin, uida voi kuinka kauan tahansa, vesi on puhdasta ei mitään roinaa eikä ötököitä. Taivas pilvetön. Lämmöstä en tiedä jotain 29 astetta. Nettikahvilassa käytiin tsekkaamassa paikalliset golfkentät ja päätettiin mennä Grasseen aamulla golfaamaan ja hajuvesiä tuoksuttelemaan. Illalla Nizzaan junalla, Matti rullailemaan ja minä kauppoja katsastamaan